Lahjakkaiden oppilaiden opettaminen ja heidän huomioimisensa kolmiportaisen tuen piirissä

Tiivistelmä. Suomen perustuslaki määrittelee, että jokaiselle oppilaalle kuuluu yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaista opetusta (PL 731/1999 16§). Tutkielmamme päätarkoituksena on selvittää se, miten lahjakkaita oppilaita huomioidaan suomalaisessa peruskoulujärjestelmässä ja kolmiportaisen tuen piirissä. Tutkielmassa perehdytään ensin lahjakkuuteen, lahjakkaisiin oppilaisiin ja heidän opettamiseensa. Sen jälkeen määrittelemme kolmiportaisen tuen järjestelmän yleisesti ja lisäksi lahjakkaiden oppilaiden näkökulmasta. Määrittelemme lahjakkuutta älykkyyden ja luovuuden kautta ja lisäksi käytämme apuna kolmea tunnettua lahjakkuusteoriaa. Erittelemme lahjakkaille oppilaille tyypillisiä ominaisuuksia ja sitä, kuinka heitä voidaan tunnistaa ja luokitella koululuokassa. Lahjakkaiden oppilaiden opetukseen on syytä kiinnittää huomioita, ja sen takia tuommekin esille vaihtoehtoisia tapoja heidän opetuksensa toteutukselle. Erilaiset opetuksen eriyttämisen ja rikastuttamisen keinot ovat hyviä tapoja toteuttaa lahjakkaiden oppilaiden opetusta. Myös opettajan rooli on tärkeässä asemassa suunniteltaessa ja toteuttaessa lahjakkaiden oppilaiden opetusta, sillä he ovat niitä, jotka tunnistavat luokastaan lahjakkaita oppilaita ja vastaavat heidän tarpeisiinsa. Kolmiportainen tukimalli koostuu kolmesta eri tuen tasosta, joita ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tutkielmassamme kerromme yleisesti miten kolmiportainen tukimalli toimii ja mitä eri tuen muodot pitävät sisällään. Tämän tarkoituksena on avartaa käsitystä siitä, mitä asioita ja tehtäviä tukimalliin liittyy ja miten se toimii käytännössä. Kolmiportaisen tuen järjestelmän määrittelyn jälkeen pohdimme sitä, huomioidaanko lahjakkaita oppilaita kolmiportaisen tuen järjestelmässä riittävästi. Pohdimme lisäksi sitä, mitkä tekijät vaikuttavat lahjakkaiden oppilaiden huomioimisessa niin opettajan, koulun kuin koko yhteiskunnan näkökulmasta

Lahjakkaiden oppilaiden tukeminen eriyttämisen keinoin kolmiportaisen tukimallin yleisellä tasolla

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmamme aiheena oli selvittää, sitä millainen asema lahjakkailla oppilailla on suomalaisessa peruskoulussa tällä hetkellä ja millaisia opetuksellisia ratkaisuja luokanopettajat toteuttavat heidän opetuksessaan. Tutkimuksemme päätavoite olikin selvittää, miten luokanopettajat tukevat lahjakkaita oppilaita kolmiportaisen tukimallin ensimmäisellä tasolla eli yleisessä tuessa. Lahjakkuuden ja lahjakkaan oppilaan määrittely, tunnistaminen ja ominaisuuksien tiedostaminen on tärkeää, kun mietitään heille suunnattuja tukitoimia kolmiportaisen tuen piirissä. Tämän takia halusimme hiukan selvittää myös sitä, miten luokanopettajat määrittelevät lahjakkuutta ja lahjakasta oppilasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa käytimme fenomenografista lähestymistapaa ilmiön tutkimisessa. Fenomenografinen tutkimustapa oli lähestymistavoista luontevin, koska keskiössämme oli ihmisten kokemukset tutkittavasta ilmiöstä, joka tässä tutkimuksessa oli lahjakkuus ja lahjakas oppilas. Aineiston analyysi toteutettiin neljässä eri vaiheessa. Ensimmäisen ja toisen vaiheen aikana luimme aineistoamme läpi, josta etsimme tutkimuskysymystemme kannalta keskeisiä ilmauksia. Tämän jälkeen kolmannessa ja neljännessä vaiheessa toteutimme klusteroinnin eli ryhmittelyn ja abstrahoinnin eli ylemmän tason kategoriajoukot. Keräsimme tutkimuksemme aineiston puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jonka lähetimme Facebookissa Alakoulun Aarreaitta -sivustolle toukokuussa 2018.Tutkimukseen osallistui 19 luokanopettajaa ympäri Suomea. Heidän työkokemuksensa vaihteli vastavalmistuneesta yli 30 vuoden työkokemukseen. Tutkimuksemme ensimmäinen tutkimuskysymyksemme pureutui siihen, millaisena ilmiönä luokanopettajat näkevät lahjakkuuden ja lahjakkaan oppilaan. Luokanopettajat kokivat lahjakkuuden ja lahjakkaan oppilaan hyvin monimuotoisena ilmiönä, johon he liittivät konkreettisia ominaisuuksia. Lahjakkuuteen sekä lahjakkaaseen oppilaaseen liitettiin 8 eri ominaisuutta, jotka olivat osittain samoja. Motivaatio, erityinen osaaminen ja kyky oppia nousivat keskeisimmäksi tutkimustulokseksi määriteltäessä lahjakkuutta ja lahjakasta oppilasta. Nämä edellä mainitut määritelmät voidaan kaikki liittää osaksi Renzullin kolmen ympyrän lahjakkuusmallia, joka on tunnetuin lahjakkuusmalli juuri länsimaissa. Tutkimus osoitti, että luokanopettajat kokevat lahjakkuuden ja lahjakkaan oppilaan hyvin samankaltaisena ilmiönä. Toinen tutkimuskysymyksemme tutki millaisia tukikeinoja luokanopettajat toteuttavat omassa työssään lahjakkaiden oppilaiden opetuksessa yleisellä tuella. Tutkimuksessamme vastauksista nousi esille seitsemän eri tukikeinon muotoa, jotka jollain tavalla liittyivät opetuksen eriyttämiseen. Teorian pohjalta eriyttäminen voidaan jakaa kolmeen eri sisältöalueeseen, joita ovat prosessi, sisältö ja tuotos. Meidän tutkimuksemme tukikeinot liittyivät lähes kaikki eriyttämisen sisältöön. Keskeisimpiä eriyttämiseen liittyviä tukikeinoja olivat lahjakkaan oppilaan oppimateriaalin muokkaaminen, vapauden ja vastuun antaminen omien mielenkiinnon kohteiden mukaan sekä haastaminen.Abstract. The main purpose of our master thesis is to investigate what kind of positions gifted students has in Finnish school system and how Finnish elementary school class teachers support and do different pedagogical conclusions to gifted students. In particular we wanted to research how elementary class teachers support gifted students in the first level of three-tiered support. Three-tiered support includes three different levels which are general, intensified and special support. It is very important that class teachers recognize and determine giftedness and gifted students because then they can arrange right measure of supports. This is why, we wanted to investigate how class teachers determine giftedness and gifted students. In our master thesis we have used phenomenography analysis which is a qualitative research methodology. Phenomenographical analysis is a brilliant, because it investigates class teachers experiences of our phenom which is in this case giftedness and gifted students. We implement this analysis in four parts. In the first and second parts we read results of thesis and underlined definitions. Third and fourth parts includes categorized definitions to the hyponyms and the abstraction part. We sent half-structured questionnaire on Facebook page called Alakoulun aarreaitta on May 2018. We had 19 answers from class teachers and they had work experience 0 over 30 years. Our master thesis first research question investigated how Finnish elementary school class teachers experience gifted students in general support on education. Class teachers experienced giftedness and gifted students very polymorphous phenom which they linked concrete properties. There were 8 common properties within giftedness and gifted students. The main results in those contexts were motivation, special skill and ability to learn. All 8 properties would be able to link easily into the Renzulli’s three-ring model conception of giftedness what is the most known model in western countries. Our thesis pointed that class teachers see giftedness very similar phenom. The second research question investigated how class teachers support concrete and do different pedagogical conclusions to gifted students in general support on education. All our results indicated seven different support measures including differentiation. Theory divides differentiation to three contents which are process, content and product. Almost all results linked to content of differentiation. Main results on these support measures of differentiation where gifted students elaboration of learning materials, challenging and giving the freedom and responsibility with their own interests

Terpenoid Resin Distribution in Conifer Needles with Implications for Red Tree Vole, Arborimus longicaudus, Foraging

Tree voles are dietary specialists, feeding almost exclusively on conifer needles and bark. They reduce their exposure to conifer chemical defenses by physically removing resin ducts from many needles before ingesting the remaining tissue. The portion of needle removed differs among tree species, depending on the location of the resin ducts. To evaluate the amount of resin avoided by this behavior we removed the resin ducts from Douglas-fir, Western Hemlock, and Sitka Spruce needles and used gas chromatography to compare volatile resin concentrations in needles with and without the resin ducts removed. Needle tissues without resin ducts contained no terpenoid resin, demonstrating that tree voles can regulate the nutritional quality of their diet by controlling the amount of resin ingested. We suggest that differences in the physical structure (and possibly chemical composition of terpenes) of the needles make it difficult for voles to easily switch between tree hosts

Public mental health research in Europe:A systematic mapping for the ROAMER project

Background: As part of the ROAMER (ROAdmap for MEntal health Research in Europe) project, aiming to create an integrated European roadmap for mental health research, we set out to map the hitherto unmapped territory of public mental health research in Europe. Methods: Five electronic databases (CINAHL, Health Management, Medline, PsycINFO, Social Services Abstracts) were used for identifying public mental health research articles published between January 2007 and April 2012. The number of publications for each European country in five research domains (i.e. mental health epidemiology, mental health promotion, mental disorder prevention, mental health policy and mental health services) was analysed by population size and gross domestic product (GDP), and mean impact factors were compared. Results: In all, 8143 unique publications were identified. Epidemiology research dominates public mental health research, while promotion, prevention and policy research are scarce. Mental health promotion is the fastest growing research area. Research targeting older adults is under-represented. Publications per capita were highest in northwestern Europe, and similar trends were found also when adjusting the number of publications by GDP per capita. The most widely cited research origins from Italy, Switzerland, the UK, the Nordic countries, the Netherlands, Greece and France. Conclusion: In Europe, public mental health research is currently a matter of the affluent northern and western European countries, and major efforts will be needed to promote public mental health research in south and east Europe. In spite of a smaller public mental health research output, some Mediterranean countries produce highly cited public mental health research

Exploring the association between welfare state and mental wellbeing in Europe: does age matter?

Previous research reports show mixed results regarding the age gradient in population mental wellbeing, which may be linked to the role that welfare states play. In this study, we investigate whether an age gradient exists in relation to the association between welfare state and mental wellbeing within the adult population in Europe. We combine individual level data from Round 6 of the European Social Survey and country level data on welfare state and use multilevel regression analyses to explore population mental wellbeing. Subjective and psychological wellbeing dimensions were analyzed, and different approaches to measuring welfare state were explored, including a regime typology and composite welfare state measures constructed on the basis of a set of eight individual indicators. We found the age gradient for mental wellbeing to differ between welfare states, with the positive impact of the welfare state increasing with age. A universal and generous welfare state seems to be particularly important for older adults, who are also more likely to be in higher need of transfers and services provided by the welfare state

Exploring the Association between Welfare State and Mental Wellbeing in Europe: Does Age Matter?

Previous research reports show mixed results regarding the age gradient in population mental wellbeing, which may be linked to the role that welfare states play. In this study, we investigate whether an age gradient exists in relation to the association between welfare state and mental wellbeing within the adult population in Europe. We combine individual level data from Round 6 of the European Social Survey and country level data on welfare state and use multilevel regression analyses to explore population mental wellbeing. Subjective and psychological wellbeing dimensions were analyzed, and different approaches to measuring welfare state were explored, including a regime typology and composite welfare state measures constructed on the basis of a set of eight individual indicators. We found the age gradient for mental wellbeing to differ between welfare states, with the positive impact of the welfare state increasing with age. A universal and generous welfare state seems to be particularly important for older adults, who are also more likely to be in higher need of transfers and services provided by the welfare state.publishedVersio

Coupling between feedback loops in autoregulatory networks affects bistability range, open-loop gain and switching times

Biochemical regulatory networks governing diverse cellular processes such as stress-response, differentiation and cell cycle often contain coupled feedback loops. We aim at understanding how features of feedback architecture, such as the number of loops, the sign of the loops and the type of their coupling, affect network dynamical performance. Specifically, we investigate how bistability range, maximum open-loop gain and switching times of a network with transcriptional positive feedback are affected by additive or multiplicative coupling with another positive- or negative-feedback loop. We show that a network's bistability range is positively correlated with its maximum open-loop gain and that both quantities depend on the sign of the feedback loops and the type of feedback coupling. Moreover, we find that the addition of positive feedback could decrease the bistability range if we control the basal level in the signal-response curves of the two systems. Furthermore, the addition of negative feedback has the capacity to increase the bistability range if its dissociation constant is much lower than that of the positive feedback. We also find that the addition of a positive feedback to a bistable network increases the robustness of its bistability range, whereas the addition of a negative feedback decreases it. Finally, we show that the switching time for a transition from a high to a low steady state increases with the effective fold change in gene regulation. In summary, we show that the effect of coupled feedback loops on the bistability range and switching times depends on the underlying mechanistic details

Civilståndsstatus och ensamhet bland svensk- och finskspråkiga – en befolkningsbaserad studie i västra Finland

I den här studien granskar vi civilståndsstatus och dess betydelse för ensamhet. Vi fokuserar särkskilt på svensk- och finskspråkigas ensamhet i Finland med tanke på att den tidigareforskningen visar att det bland svenskspråkiga förekommer färre skilsmässor jämfört med finskspråkiga. Data insamlades i västra Finland åren 2008 och 2014 och totalt analyserades 8238personer i åldern 20–80 år. Vi delade upp analysen enligt tre åldersgrupper och civilståndsstatus. Resultaten visar att äktenskap och samboskap verkar skydda mot känslan av ensamhet. Resultatenvisar dessutom en språkgruppsskillnad i ensamhet för ogifta i åldersgruppen 60–80 år så att flera svenskspråkiga rapporterar ensamhet jämfört med finskspråkiga. Genomgående har svagtsocialt stöd en stor betydelse för ensamhet, medan ett lågt föreningsengagemang enbart har ett samband med ensamhet för gifta och samboende i åldern 60–80 år. Resultaten antyder attsärskild uppmärksamhet i debatten om ensamhet bör fästas vid sociala förändringar som sker vid förlust av livspartner och skilsmässa. De sociala resurserna har en viktig roll för minskadensamhet men betydelsen av dem varierar mellan åldersgrupper och ens civilståndsstatus